Miksi Trump tähtää Grönlantiin? Strategisen sijaintinsa lisäksi tällä jäätyneellä saarella on "kriittisiä luonnonvaroja".
2026-01-09 10:35 Wall Street Newsin virallinen tili
CCTV Newsin mukaan Yhdysvaltain presidentti Trump totesi 8. tammikuuta paikallista aikaa, että Yhdysvaltojen on "omistettava" koko Grönlanti. Lausunto on jälleen kerran nostanut Grönlannin geoekonomisen huomion keskiöön.
HSBC:n tuoreen tutkimusraportin mukaan maailman suurimmalla saarella on paitsi strateginen maantieteellinen sijainti, myös runsaasti tärkeitä mineraalivaroja, kuten harvinaisia maametalleja.
Grönlannissa on maailman kahdeksanneksi suurimmat harvinaisten maametallien varannot (noin 1,5 miljoonaa tonnia), ja jos todennäköiset varannot lasketaan mukaan, siitä voi tulla maailman toiseksi suurin (36,1 miljoonaa tonnia). Saarella on myös 29 raaka-aineen mineraalivaroja, jotka Euroopan komissio on listannut kriittisiksi tai kohtalaisen tärkeiksi.
Keskeinen kysymys on kuitenkin se, että vaikka Grönlannissa on maailman kahdeksanneksi suurimmat harvinaisten maametallien varannot, näiden resurssien louhinta ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa lähitulevaisuudessa nykyisillä hinnoilla ja kaivoskustannuksilla. Saari on 80-prosenttisesti jään peitossa, yli puolet sen mineraalivaroista sijaitsee napapiirin pohjoispuolella, ja tiukat ympäristösäännökset pitävät louhintakustannukset korkeina. Tämä tarkoittaa, että Grönlannista ei todennäköisesti tule merkittävää keskeisten mineraalien lähdettä lyhyellä aikavälillä, elleivät hyödykkeiden hinnat nouse merkittävästi tulevaisuudessa.
Geopolitiikka työntää Grönlannin takaisin valokeilaan, mikä antaa sille kolminkertaisen strategisen arvon.
Yhdysvaltojen kiinnostus Grönlantia kohtaan ei ole mitään uutta. Yhdysvallat oli ehdottanut Grönlannin ostamista jo 1800-luvulla. Trumpin hallinnon virkaanastumisen jälkeen tämä asia nostettiin toistuvasti esiin vuosina 2019, 2025 ja 2026, ja alkuperäisestä "taloudellisesta turvallisuudesta" painotettiin enemmän "kansallista turvallisuutta".
Grönlanti on Tanskan kuningaskunnan puoliautonominen alue, jonka väkiluku on vain 57 000 ja bruttokansantuote maailmanlaajuisesti 189. sijalla, mikä tekee sen taloudesta merkityksettömän. Sen maantieteellinen merkitys on kuitenkin poikkeuksellinen: maailman suurimpana saarena se on pinta-alaltaan 13. sijalla maailman talouksien joukossa. Vielä tärkeämpää on, että noin 80 % saaresta on jään peitossa, ja sen strateginen sijainti on Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän välissä.
HSBC totesi, että Grönlannin nousu näkyvyyteen johtuu kolmen keskeisen tekijän yhteisvaikutuksesta:
Ensinnäkin ovat turvallisuusnäkökohdat. Grönlanti sijaitsee strategisesti Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän välissä, mikä tekee sen maantieteellisestä sijainnista sotilaallisesti erittäin arvokkaan.
Toiseksi on olemassa merenkulun potentiaali. Ilmastonmuutoksen aiheuttaessa arktisen jään sulamista, Pohjoisesta merireitistä voi tulla helpommin saavutettava ja tärkeämpi, ja Grönlannin maantieteellinen sijainti on avainasemassa tulevaisuuden maailmanlaajuisessa merenkulun maisemassa.
Kolmanneksi, luonnonvarat ovat luonnonvaroja. Juuri tämä on tämän keskustelun ydin.
Se ylpeilee maailman suurimmilla harvinaisten maametallien varannoissa, joista merkittävä osa on raskaita harvinaisia maametalleja, ja sillä on 29 keskeistä mineraalivarantoa.
Raportin mukaan Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) vuoden 2025 tietojen mukaan Grönlannissa on noin 1,5 miljoonaa tonnia mineraaleja.harvinaisten maametallienvarannoista, mikä on maailmanlaajuisesti kahdeksannella sijalla. Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuskeskus (GEUS) tarjoaa kuitenkin optimistisemman arvion, jonka mukaan Grönlannissa saattaa todellisuudessa olla 36,1 miljoonaa tonnia harvinaisten maametallien varantoja. Jos tämä luku pitää paikkansa, se tekisi Grönlannista maailman toiseksi suurimman harvinaisten maametallien varannon haltijan.
Vielä tärkeämpää on, että Grönlannissa on poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia raskaita harvinaisia maametalleja (mukaan lukien terbium, dysprosium ja yttrium), jotka tyypillisesti muodostavat alle 10 % useimmista harvinaisten maametallien esiintymistä, mutta ovat keskeisiä materiaaleja tuuliturbiineissa, sähköajoneuvoissa ja puolustusjärjestelmissä tarvittaville kestomagneeteille.
Harvinaisten maametallien lisäksi Grönlannissa on kohtalaisia mineraalivarantoja, kuten nikkeliä, kuparia, litiumia ja tinaa, sekä öljy- ja kaasuvaroja. Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus arvioi, että napapiirillä saattaa olla noin 30 % maailman löytämättömistä maakaasuvarannoista.
Grönlannissa on 29 niistä 38:sta ”kriittisestä raaka-aineesta”, jotka Euroopan komissio (2023) on määritellyt erittäin tai kohtalaisen tärkeiksi, ja näitä mineraaleja pidetään myös GEUSin (2023) mukaan strategisesti tai taloudellisesti tärkeinä.
Tämä laaja mineraalivarojen valikoima antaa Grönlannille potentiaalisesti tärkeän aseman maailmanlaajuisessa kriittisessä mineraalien toimitusketjussa, erityisesti nykyisessä geoekonomisessa ympäristössä, jossa maat pyrkivät monipuolistamaan toimitusketjujaan.
Kaivostoiminta kohtaa merkittäviä taloudellisia esteitä
Teoreettisten varantojen ja todellisen louhintakapasiteetin välillä on kuitenkin valtava kuilu, ja Grönlannin luonnonvarojen kehittäminen on vakavien haasteiden edessä.
Maantieteelliset haasteet ovat merkittäviä: GEUSin tunnistamista mineraalipotentiaalisista kohteista yli puolet sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Grönlannista 80 % on jään peitossa, joten äärimmäiset sääolosuhteet lisäävät huomattavasti kaivostoiminnan vaikeutta ja kustannuksia.
Hankkeen edistyminen on hidasta: Esimerkiksi harvinaisten maametallien louhinnan yhteydessä voidaan todeta, että vaikka Kvanefjeldin ja Tanbreezin esiintymillä Etelä-Grönlannissa on potentiaalia (Tanbreezin projekti on asettanut alustavaksi tavoitteeksi tuottaa noin 85 000 tonnia harvinaisten maametallien oksideja vuodessa vuodesta 2026 alkaen), ei tällä hetkellä ole toiminnassa suuria kaivoksia.
Taloudellinen kannattavuus on kyseenalainen: Nykyisten hintojen ja tuotantokustannusten sekä jäisen maantieteellisen ympäristön monimutkaisuuden ja suhteellisen tiukan ympäristölainsäädännön vuoksi Grönlannin harvinaisten maametallien resurssit eivät todennäköisesti ole taloudellisesti kannattavia lähitulevaisuudessa. GEUS-raportissa todetaan nimenomaisesti, että Grönlannin esiintymien taloudellisesti hyödynnettävä louhinta edellyttää korkeampia hyödykkeiden hintoja.
HSBC:n tutkimusraportin mukaan tilanne on samanlainen kuin Venezuelan öljyongelma. Vaikka Venezuelalla on maailman suurimmat todistetut öljyvarannot, vain pieni osa niistä on taloudellisesti hyödynnettävissä.
Grönlannin tilanne on samanlainen: valtavat varannot, mutta louhinnan taloudellinen kannattavuus on edelleen epäselvä. Ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, onko maalla hyödykevaroja, vaan myös se, onko näiden resurssien louhinta taloudellisesti kannattavaa. Tämä ero on erityisen tärkeä yhä kovemman globaalin geoekonomisen kilpailun ja kaupan ja hyödykkeiden saatavuuden lisääntyvän käytön geopoliittisina työkaluina kontekstissa.